musta ja valkoinen

Muistot lupsakat opit elämän nuoren alun muistaa ainiaan ne ei katoa millloinkaan kiitollinen opeista elämän nöyränä ja iloisena niitä muistelen

pelto täynä mukuloita toivoa uskoa kasvua ja satoa aina löytyy pellosta matoa se pellon hyvän merkki on sadon korjuu vauhti mahdoton

Herään asemalla aurinko paistaa ja luonto vihertää tiellä missä kaksi polkua on suuri puu jonka oksien välistä auringon valo lankeaa kivirappupolku ylöspäin johtaa auringonkukat varpaanvälistä loistaa taivaalta rakkauden nään langoilla lepää pilvet taustalla liitää linnut taivaalla lennokkini lentää lennän itsekin näin haluan tuntea myös sinut olen oikealla asemalla